Kasvisruokapäivä kouluihin

Ilmastonmuutos edellyttää toimia kaikilla kaupungin toimialoilla. Jyväskylä on sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen toimintaan ilmastostrategiassaan. Viikottainen kasvisruokapäivä olisi loistava ensi askel siirtää sanat teoiksi. Sen kautta Jyväskylä pystyy vähentämään kasvihuonepäästöjään tuntuvasti.

Lihaa sisältävä ateria aiheuttaa moninkertaiset päästöt kasvisateriaan verrattuna. Lihakilon tuottaminen aiheuttaa 36,4 kiloa kasvihuonekaasuja, eli yhtä paljon kuin 200 kilometrin ajelu henkilöautolla.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on arvioinut, että lihantuotannosta koituu noin 18 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja että kansainvälisesti karjankasvatuksen ja eläintuotannon vaikutukset ilmastoon ovat suuremmat kuin auto-, laiva- ja lentokuljetusten yhteensä. Lihatuotanto aiheuttaa monissa paikoissa myös eroosiota, pilaa vesistöjä ja vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta. Ruoka aiheuttaa Suomessa noin 20 prosenttia kotitalouksien kasvihuonepäästöistä.

Suomalaisten vuosittainen lihankulutus on kasvanut 1970-luvun alusta noin 30 kiloa henkeä kohden, ja vuonna 2007 söi suomalainen keskimäärin 76 kiloa lihaa. Lihankulutusta on siis varaa hieman vähentää. Vihanneksia ja hedelmiä suomalaiset käyttävät huomattavasti WHO:n asettamaa 400 gramman päivätavoitetta vähemmän.

Oikein kootun kasvisruokavalion on todettu alentavan kolesterolia sekä sydän- ja verenpainetautien riskiä. Sitran Järkipalaa-hankkeen tutkimustuloksista (2008) ilmenee, että suomalaiset yläkouluikäiset nuoret syövät vain vähän kasviksia ja hedelmiä. Samaan aikaan yhteiskunnalle kalliiksi tulevat ylipaino ja aikuisiän diabetes yleistyvät hälyttävästi.

Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna yhteinen kasvisruokapäivä toimisi myös mainiona tapana lisätä lasten ja nuorten tietämystä kasvisruokavaliosta ja samalla olisi mahdollista innostaa heitä lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossaan.

Monet perinteisistä kouluruoista pystytään korvaamaan kasvisvaihtoehtoina. Vegaaninen kasvisruoka sopii kaikille kasvis-ja sekasyöjille sekä tietysti myös eri uskontokuntien edustajille toisin kuin tavallinen kouluruoka, jossa käytetään paljon esim. sianlihaa.

Säästöt ja kouluruuan tason säilyttäminen vaativat hyvää suunnittelua, mutta myös ilmastopoliittisen näkökulman. Ruuan kallistumisen myötä rahaa pitää budjetoida lisää, jos halutaan säilyttää kouluruuan taso entisellään. Ensinnäkin yhden kaikille sopivan ruoan valmistaminen tulee edullisemmaksi kuin useamman. Myös raaka-ainekustannuksissa on mahdollista saavuttaa tuntuvia säästöä, sillä esimerkiksi pavut, herneet ja soijarouhe ovat halvempia kuin liha. Korvaamalla aterioista osan edullisemmalla kasvisruoalla, kaupunki voi asettaa hankittavalla lihalle korkeammat eettiset vaatimukset.

Kasvisruoka on myös eettinen vaihtoehto, koska nykyisenkaltainen eläinten tehotuotanto ei kykene yleensä ottamaan riittävän hyvin huomioon eläinten hyvinvointia ja kohtelua.

Kasvisruokailun lisääminen kouluissa on taloudellinen, terveellinen, eettinen ja ilmastopoliittinen teko. Esimerkiksi Vantaa on sitoutunut koulujen ja päiväkotien viikoittaisiin kasvisruokapäiviin.

TOUKO AALTO kaupunginvaltuutettu (vihr.) Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 13.1.2010