Kun yksilön mieli järkkyy

Kirjoitin Keskisuomalaisessa 27.7. julkaistun tekstin Mielenterveysongelmat yhteiskunnan kuumemittarina. Kirjoitin tekstin Keravan tapahtumista järkyttyneenä. Tekstin pääsisältönä oli se, että meidän tulee pysähtyä näkemään, kuuntelemaan ja ymmärtämään edes hetkeksi sitä yhteiskuntaa, jossa elämme. Myyrmäen, Jokelan ja Keravan tragediat ovat jäävuorenhuippu siitä kehityssuunnasta, jonka olemme hiljaa hyväksyneet.

Kauhajoen tapahtumat saivat minut surun keskellä entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että asiaan on puututtava todella voimakkaalla kädellä. Meidän tulee yhteisesti kantaa vastuu yhteiskunnallisesta pahoinvoinnista. Yle julkaisi 12.9. uutisen, jonka mukaan suomalaisista 16-24 ikäisistä nuorista jopa 95 000 on heikossa tilassa. Heistä 40 000 on täysin yhteiskunnan ulkopuolella syrjäytyneinä. Syrjäytyneiden nuorten määrä lähentelee yhtä kokonaista ikäluokkaa, joita ei löydy työ- eikä opiskelupaikoilta.

Yläasteesta lähtien eri koulutusasteille tarvitaan enemmän ammatti-ihmisiä esimerkiksi työvoimatoimistosta ja KELA:sta kertomaan koulun jälkeisestä ajasta. Nuoria tulee määrätietoisesti valmentaa kohtaamaan tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet. Opinnonohjauksesta ja työelämään valmentavasta koulutuksesta tulee tehdä intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa kaikilla opetusasteilla, mielestäni jopa oppiaineen kaltaista yhteiskunnallista kasvattamista. Nuorelle ei voi sanoa juuri ennen koulusta valmistumista, että tässä on jatkon kannalta tärkeää tietoa, tutustu ja kiinnostu.

Opinto- ja työelämäohjauksen ohella mielenterveystarkastuksista tulee tehdä osa normaalia terveystarkastusta kaikilla opintoasteilla. Yläasteesta alkaen jokaisen koululaisen tulisi tutustua koulupsykologin palveluihin, jolloin monia orastavia tai jo olemassa olevia ongelmia voidaan havaita ajoissa.

Tällä hetkellä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön sijaan resurssit ohjataan jo ilmentyneiden ongelmien hoitoon. On ehdottoman tärkeää panostaa jo olemassa olevien ongelmien hoitoon, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta on purkaa ongelmaketju sen alkuvaiheessa. Yhden euron sijoitus yksilöön ja tämän inhimillisen kärsimyksen ehkäisyyn tänään tarkoittaa sadan euron säästöä yhteiskunnalle huomenna.

Nuorten mielenterveyspuolelle tarvitaan selvä ja yksinkertainen hoito-opastus. Mikko Mielenterveyspotilaan on saatava heti apua välittömän ensikäynnin kautta, jonka järjestämiseen tulee tehdä mielenterveyspuolen jononpurkuvuorot. Nuorelle on selvitettävä vertaistuen ja esimerkiksi muiden auttavien kontaktien mahdollisuus eikä käännyttää pois tiskiltä harmitellen, että nyt ei mahdu edes jonottamaan mielenterveyshoitoon pääsyä.

Terveyskeskuksille tulee luoda perustietopaketti nuorelle, jossa opastetaan, miten edetä ongelman kanssa, jos hoitoa ei voida tarjota heti. Jokaisella suomalaisella tulisi olla subjektiivinen oikeus mielenterveyspalveluihin ja sosiaali- ja terveysministeriön tulisi valvoa tämän oikeuden toteutumista. Kaikilla pitää olla oikeus saada hoitoa riippumatta siitä, kuinka paljon määrärahoja asialla on juuri kyseiselle vuodelle osoitettu, kuten jo lasten päivähoidonkin suhteen on ymmärretty vaatia ja toteuttaa.

TOUKO AALTO kunnallisvaaliehdokas (vihr.) Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 7.10.2008