Lasten ja nuorten terveys uhattuna

Nuoruusiässä tehdyt koulutus- ja elämäntapavalinnat vaikuttavat pitkälti aikuisiän terveyteen ja sosiaaliseen asemaan. Täten lapsuuden ja nuoruuden kasvuolosuhteilla ja psykososiaalisella kehityksellä on tärkeä merkitys myöhemmälle kehitykselle ja terveydelle, niin yksilön kuin yhteisönkin kannalta.

Lasten ja nuorten oireilu on usein yhteydessä elämänhallintaongelmiin, päihderiippuvuuteen ja kouluvaikeuksiin, joilla on puolestaan vaikutusta myöhempään koulutus- ja työmarkkinasijoittumiseen. Koulutus ja työmarkkinasijoittuminen korreloivat terveydelliseen eriarvoisuuteen. Uhkana on, että tulevaisuudessa kansanterveydellä on yhä voimakkaammat sosioekonomiset rajat.

Etenkin lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöt ovat yleistyneet huomattavasti ja mielenterveysongelmien vaikeusaste on myös pahentunut tuntuvasti. Monet mielenterveysongelmat ovat kuin puun vuosirenkaat. Ongelmien taustat ovat lapsuus- ja nuoruusiässä ja ongelmat näkyvät koko laajuudessaan myöhäisnuoruudessa ja varhaisaikuudessa.

Kun puhutaan nuorisotyöttömyydestä ja syrjäytymisestä, niin tulisi puhua terveys- ja syrjäytymisriskiä vähentämisestä jo lapsuus- ja nuoruusvuosina. Oireet on erotettava ongelmista.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden leikkaukset vaikuttavat suoraan lasten- ja nuorten hyvinvointiin. Leikkauksilla on myös epäsuoria vaikutuksia. Lasten ja nuorten terveyden ongelmista puhuttaessa puhumme myös perheiden ja vanhempien pahoinvoinnista ja vaikeuksista, jotka heijastuvat lasten ja nuorten kautta.

Vanhempia ja perheen elinolosuhteita tukemalla kohennetaan myös lasten ja nuorten hyvinvointia ja luodaan edellytyksiä myöhemmän elämän terveyden tasa-arvolle.

Kun on selvää, ettei todellisia säästöjä saada aikaan leikkaamalla sosiaalipuolen menoista, on vaikea ymmärtää leikkauksia taloudenkaan näkökulmasta. Säästöillä aiheutetaan todellisuudessa menoja. Ehkä kaikki eivät haluakaan yleistä hyvinvointia, vaikka siihen satsaamalla rahaa kuluisikin vähemmän ja säästyisi sitä riihikuivaa rahaakin.

Jos tahdotaan todella tehdä taloutta elvyttävää ja pitkällä tähtäimellä kestävää politiikkaa, niin nyt pitäisi toteuttaa laajamittaisia hyvinvointi-investointeja, joilla turvataan lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden toteutuminen sekä panostettaisiin ennaltaehkäisevään terveystyöhön.

Kun puhutaan investoinneista, niin investoidaan sinne, missä pitkän tähtäimen tuotto-odotukset ovat kaikkein korkeimpia ja samalla ehkäistään lopullinen kansaterveydellinen konkurssi.

TOUKO AALTO kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen (vihr) Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 28.8.2009