Monikulttuurikeskuksen rahoitus on turvattava uudessa Jyväskylässä

Jyväskylän kaupungin pitkäaikaisena tarpeena on ollut saada kaupunkiin monikulttuurikeskus, joka tukisi eri uussuomalaisryhmittymien integraatiota uuteen ympäristöön ja kulttuuriin. Paikkaa on pyritty löytämään aktiivisesti ja nyt näyttää siltä, että tilat ovat viimein löytymässä. Seuraava kysymys koskee Jyväskylän kaupungin rahoituspäätöstä.

Keskus on jo saanut kolmivuotisen rahoituksen Raha-automaattiyhdistykseltä, joka takaa keskuksen käynnistämisen. Monikulttuurikeskuksen pitempiaikainen rahoitus tarvitsee puolestaan rohkeaa poliittista tahtotilaa ja sitoutumista. Monikulttuurikeskuksen toiminnan rahoittamiseksi vuodelle 2009 on haettu 20 000 euron tukea, jonka hyväksyminen on ensimmäinen askel toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Ainoastaan kaupungin budjetoimalla määrärahalla voidaan taata, ettei monikulttuurikeskus jää lyhytaikaiseksi projektiksi, vaan että se vakiintuu.

Jyväskylään muuttaa vuosittain 50 kiintiöpakolaista. Kiintiöpakolaisten lisäksi uussuomalaisia saapuu Jyväskylään myös avioliittojen kautta. Jyväskylässä asuu tällä hetkellä noin 2 000 uussuomalaista. Keskus olisi myös tarkoitettu kantaväestölle.

Monikulttuurikeskus toimisi yhtenä merkittävinä paikkana, josta uussuomalainen voisi saada itselleen luotettavaa tietoa siihen palkattujen asiantuntijoiden opastuksella. Keskuksessa voitaisiin jakaa perustietoa suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, eri ryhmistä ja vaikuttamisesta useilla eri kielillä. Yhteiskuntaan integroimisen olennaisena piirteenä on omien oikeuksien tietäminen – yhteiskunta, joka ei kerro riittävän hyvin kansalaisille heidän oikeuksistaan, ei ole toimiva yhteiskunta.

Uussuomalaisten tukipaikkana monikulttuurikeskus mahdollistaisi myös vertaistuen systemaattisemman järjestämisen. Kukaan meistä ei selviä maailmassa yksin. Monikulttuurikeskus voisi toimia katto-organisaationa tai kollektiivisena ideapankkina, joka tarjoaisi uussuomalaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan päätöksentekoon ja vaikuttaa aktiivisesti omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa.

Monikulttuurikeskuksella olisi myös tärkeä rooli ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa, jossa opiskellaan yhteensä 20-40 opintoviikon verran useita tärkeitä elämän osa-alueita alkaen kielen oppimisesta aina opiskelu- ja ammatinvalintataitoihin. Yhteiskunnassamme on monia uussuomalaisten integraatiota tukevia piirteitä, joista valmentava ja valmistava koulutus ovat niiden olennaisia osia. Ne eivät kuitenkaan ole riittävät. Monikulttuurikeskuksen mahdollistama kerhotoiminta ja -opetus paikkaisivat sitä vaillinaista tarjontaa, jota yhteiskunta ei muutoin pysty tarjoamaan resurssipulan takia. Järjestelmät eivät ole päällekkäiset, vaan toinen toistaan täydentäviä.

TOUKO AALTO kaupunginvaltuutettu (vihr.) Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 28.10.2008