Pienituloisten verotus keveämmäksi

Oskari Rantala kirjoittaa (Ksml 5.6.), että kokoomuksen ja vasemmistopuolueiden sukset menivät hallitusneuvotteluissa lopullisesti ristiin kiistassa arvonlisäveron korotuksesta. Rantalan mukaan on sääli, että arvonlisäveron korottajien kelkkaan näyttävät lähteen mukaan myös vihreät.

Tosiasia on se, että tarvitsemme lisää rahaa palveluihin, esimerkiksi terveydenhuoltoon. Nyt valtio elää velaksi ja se on kestämätöntä etenkin tulevien sukupolvien kannalta. Vihreät ovat esittäneet alv:n maltillista korotusta yhdellä prosenttiyksiköllä, joka tuottaisi valtion kassaan vuosittain 700 miljoonaa euroa.

Tuotto on niin suuri, että käytännössä valinta tehdään työtulojen verotuksen ja alv-korotuksen välillä. Työtulojen verotuksen kiristys kohdistuisi pelkästään kotimaiseen työvoimaan kun alv-korotus kohdistuu myös tuontituotteisiin.

Korotuksen jälkeen yleinen alv-kanta nousisi 23 prosentista 24 prosenttiin ja esimerkiksi kirjojen alennettu alv nousisi 9 prosentista 10 prosenttiin. Kaksikymmentä euroa maksavassa kirjassa/ muussa ostoksessa korotus olisi noin 20 senttiä.

Vihreiden veromalli kompensoi alv:n korotuksen keventämällä etuuksien ja pienten työtulojen verotusta. Vihreät esittivät veromallissaan 500 miljoonan euron veronkevennyksiä pieni- ja keskituloisille, josta 250 miljoonaa käytettäisiin kunnallisveron perusvähennyksen nostamiseen 2200 eurosta 3000 euroon.

SAK julkaisi vaalien alla selvityksen eri puolueiden veromallien vaikutuksista pienituloisten arkeen. Selvitys osoittaa, että selvästi eniten pienituloisia suosivat vihreiden ja vasemmistoliiton esitykset (SAK 14.4.).

Tosiasia on, että hallitusneuvottelut eivät kaatuneet kiistaan arvonlisäverojen korotuksesta. Kiistan syyt ovat syvemmällä ja se on jo toinen tarina.