Koko Eurooppa samassa veneessä

Maailmanlaajuinen finanssikriisi paljasti euroalueen suurimman heikkouden: jäsenvaltioiden itsenäiset ja omaa etua tavoittelevat kansalliset ratkaisut. Yhteisten ongelmien edessä jäsenvaltiot vetäytyvät kansalliseen kuoreensa ja pyrkivät elvyttämään talouttaan yhteisten tavoitteiden ja sääntöjen vastaisesti. Lopputulos ei palvele ketään. Ajatus siitä, että yksi tai muutama jäsenmaa voisi löytää yksinään tien ulos talouskriisistä jättäen muut jäsenmaat kriisin kouriin, on vaarallinen illuusio.

Jokainen ymmärtää sen, että Kreikan ja Irlannin kaltaisten maiden konkurssit tarkoittaisivat talouskriisin laajentumista Euroopassa ja Suomessa. Osa eurooppalaista pankkijärjestelmää kaatuisi, korkotaso nousisi kohtuuttomasti, työttömyyys kuristaisi suomalaisia yhä enemmän ja valtio velkaantuisi lamavuosien tapaan.

Tämän vuoksi Kreikan ja Irlannin tukeminen on ehdottomasti suomalaisen veronmaksajan etu. Tilanteessa, jossa vaihtoehtoina ovat joko koko eurooppalaisen talousjärjestelmän romahtaminen tai järjestelmän epävarma vakauttaminen, on toimittava käytettävissä olevien keinojen avulla jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta. Tukipaketin ehdoista sekä kriisin syistä ja seurauksista voidaan olla perustellusti montaa mieltä, mutta päätösten osalta vaihtoehtoja oli vain yksi.

Talouskriisiä ei ratkaista pelkästään Kreikan ja Irlannin elvytyspaketeilla. Tukipaketeilla ostetaan vain aikaa järjestelmän korjaamista varten ja estetään euroalueen välitön romahdus.

EU:n on puututtava kansainväliseen veronkiertoon ja valuuttakeinotteluun lakkauttamalla veroparatiisit sekä ottamalla käyttöön rahoitusmarkkinavero, joka koskee pelkän valuutanvaihdon sijaan kaikkia rahoitusmarkkinoiden liiketoimia. Yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty sääntelemään kansainvälisiä pääomaliikkeitä, mutta pääomaliikkeet pystyvät vaikuttamaan yksittäisiin kansantalouksiin. Tämän vuoksi tarvitaan kansainvälistä sääntelyä.

Vakaa ja kestävä talous tarvitsee ennustettavuutta, avoimuutta ja luottamusta. Euromaiden budjetit tulee tehdä läpinäkyväksi ja pankkien vakavaraisuusastetta eli oman pääoman suhdetta lainanantoon on lisättävä.

EU:n on puututtava räikeään jäsenmaiden väliseen verokilpailuun, esimerkiksi yhteisöveron osalta, harmonisoimalla vähimmäisveroastetta. Epäreilulla verokilpailulla syödään Suomen kaltaisilta mailta reilun talouden ehtoja ja romutetaan julkisen sektorin rahoitusta.

Meidän on Suomessa ja kaikissa muissa jäsenvaltioissa syytä muistaa ja ymmärtää, että koko Eurooppa on samassa veneessä eikä yksikään jäsenvaltio voi toimia EU:ssa ”rusinat pullasta” -mentaliteetilla. Sen vuoksi talousalueen yhteistyötä pitää hajaannuksen sijaan tiivistää entisestään.

TOUKO AALTO kansanedustajaehdokas (vihr.) Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 14.1.2011