Hallituksen toimintakyky puntarissa

Hallitus on vaikean paikan edessä ennen hallituskauden puolivälitarkastelua ja kevään kehysriihtä. Yksikään rakenteellinen uudistus ei etene hallituksen sisäisten erimielisyyksien vuoksi. Myös työmarkkinajärjestöjen väliset suhteet ovat tulehtuneet. Uhkana on, että jäljelle jää vain yritysten kilpailukykyä ja palkansaajien ostovoimaa heikentäviä menoleikkauksia ja veronkorotuksia. Se ei saa olla vaihtoehto.

Keskeistä on, miten suomalaisten yritysten tuotteet ja palvelut käyvät kaupaksi maamme rajojen ulkopuolella. Yhtenä lääkkeenä tarjoaisin suomalaisten yritysten voitostaan maksaman yhteisöveron laskemista nykyisestä 24,5 prosentista Ruotsin yhteisöveron tasolle eli 22 prosenttiin.

Kaikki yritysten kilpailukykyä parantavat toimet, jotka heikentävät veropohjaa, tulee kompensoida veronkorotuksilla/ menoleikkauksina toisaalla. Ensimmäisenä karsisin yritys- ja elinkeinotukia, kiristäisin edelleen pääomatulojen progressiota sekä laskisin listaamattomien yritysten verottomien osinkotulojen ylärajaa.

Toinen seikka on pienten ja keskisuurten kasvuyritysten toimintaedellytysten tukeminen niillä toimialoilla, joilla on kansainvälisesti kaikkein suurin kysyntä. Suorien yritystukien sijaan olisi panostettava riittävien kotimarkkinoiden synnyttämiseen kasvualoilla sekä tutkimus- ja kehitystyöhön.

Yksittäisellä ihmisellä tulisi olla helppo ja kannustava mahdollisuus kytkeä oma piensähkötuotantonsa valtakunnalliseen sähköverkkoon. Suomalaisen teollisuuden tähtäimenä tulee olla energiapihi tuotanto, johon investoinnit kohdennettaisiin. Näin synnytettäisiin kansataloutemme sisällä merkittäviä panostuksia energiatehokkaaseen teollisuuteen sekä hajautettuun sähköntuotantoon.

Suomella olisi mahdollista saavuttaa talouskasvua ja lisätä vientiä hyödyntämällä korkeaa osaamista ympäristöteknologian alalla, jossa on maailman suurimmat ja kasvavat markkinat.

Yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen tähtäävien toimien ohella hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tulee saada aikaan uudistuksia, jotka parantavat työn ja sosiaaliturvan yhteensovittamista.

Suomalainen työmarkkinatilanne on kovin mustavalkoinen. Joko olet töissä tai työttömänä/ eläkkeellä. Konkreettisina esimerkkeinä uudistuksista ovat työttömän verokortti sekä osa-aikatyöhön kannustava joustava hoitoraha. Työttömän verokortin avulla työtön henkilö voi ottaa vastaan tilapäistyötä ilman välitöntä pelkoa etuuksiensa menettämisestä.

Joustava hoitoraha tarkoittaisi alle kolmivuotiaiden lasten vanhemmille maksettavan osittaisen hoitorahan korotusta. Sen turvin kotiin jäävä vanhempi voisi kannustavammin ylläpitää työelämätaitojaan osa-aikatyön kautta. Tämä puolestaan helpottaa paluuta kokopäiväisesti työelämään myöhemmin.

 

Touko Aalto

maakunta- ja kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 20.2.2013