Hallituksen tulee korjata virheensä

Hallitus päätti laskea yhteisöveroprosenttia kertaheitolla 20 prosenttiin. Tämä maksaa 960 miljoonaa euroa. Uudistus rahoitetaan osittain 500 miljoonan euron lisäsopeutustoimilla.

Loput 460 miljoonaa euroa rahoitetaan veropäätösten dynaamisten vaikutusten kautta. Tällä tarkoitetaan kansantaloudella muodostuvaa piristysruisketta muun muassa sen kautta, että yritysten into investoida ja työllistää kasvaa. Mitään muuta kehysriihen päätöstä ei perusteltu päätösten dynaamisilla vaikutuksilla.

Pörssiyhtiöiden osinkoverokohteluun jäi hullunkurisia porsaanreikiä ja pörssin ulkopuolisten yhtiöiden osinkoverouudistus suosii anteliaalla kädellä paljon nettovarallisuutta omistavia yhtiöitä.

Jos uudistus menisi läpi tällaisenaan, kaveriporukka voisi esimerkiksi ostaa hallintayhtiön kautta 10 prosenttia pörssiyhtiön osakkeista ja tulouttaa voitot itselleen matalan osinkoverotuksen kautta. Samoin tekisivät myös ulkomaalaiset omistajat. Pääministeri Jyrki Katainen myönsi ongelman (HS 3.4) ja sanoi, että tähän tullaan puuttumaan. Odotan mielenkiinnolla, miten hallitus puuttuu asiaan ohi EU-lainsäädännön. Kataisen mukaan osinkoverouudistuksen päälinja on ja pysyy.

Kataisen linja tarkoittaa sitä, että verotus kevenee todella paljon niiltä pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajilta, joilla on paljon nettovarallisuutta. Verotus sen sijaan kiristyy vähän nettovarallisuutta omaavien pörssin ulkopuolisten yhtiöiden omistajien sekä osakesäästäjien osalta.

Näin siksi, että pörssin ulkopuolisten yhtiöiden kevennetyn osinkoverotuksen katto, 60 000 euroa, poistetaan ja ne voivat saada 75 prosenttia osingoista 7,5–8 prosentin verolla, kunhan osingot ovat korkeintaan 8 prosenttia yhtiön nettovarallisuudesta. 25 prosenttia osinkotuotoista on 30–32 veroprosentin piirissä. Tämä tarkoittaa varsinaista alennetun osinkoveron runsaudensarvea niille pörssin ulkopuolisille yhtiöille, joilla on paljon nettovarallisuutta.

Sen sijaan tavalliset osakesijoittajat ja vähän nettovarallisuutta omaavat pörssin ulkopuoliset yhtiöt pulittavat osingoistaan 30–32 prosentin veroa. Toki osingoista on maksettu jo yhteisövero aikaisemmin, joten kyse on kahdenkertaisesta verotuksesta ja osinkotulon kokonaisveroaste muodostuu yhteisöveron ja osinkoveron kokonaisuudesta.

Hallitus kirjasi kehyspäätöksen varauman, jonka mukaisesti hallitus arvioi syksyn budjettipäätöksen yhteydessä kehysriihessä tehtyjen päätösten suhdetta hallituksen työllisyys-, kasvu- ja tulonjakotavoitteisiin ja ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin. Hallitus kiipeää siis takapuoli edellä puuhun eli tekee ensin päätökset vaillinaisilla tiedoilla ja toivoo sitten, että toimenpiteet tukevat asetettuja tavoitteita.

Toivon, että hallitus korjaa virheensä esimerkiksi laskemalla osinkotulojen 8 prosentin tuottoprosenttia, nostamalla veronalaisten osinkojen 25 prosentin osuutta tai vähintään palauttamalla 60 000 euron osinkoverokaton.

Sopii kysyä, minkälaisessa suossa Suomi on, jos Ruotsi päättää alentaa yhteisöveroaan Suomen tasolle, työllisyysaste ja talouskasvu eivät kehity haluttuun suuntaan ja suuri osa yhteisö- ja osinkoverouudistuksen hyödyistä valuu ulkomaille.

 

Touko Aalto

kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 5.4.2013