Kannettu vesi ei kaivossa pysy

Jyväskylän kaupunginvaltuutettujen keskuudessa on virinnyt jonkin verran tyytymättömyyttä sitä kohtaan, että tuloveroprosentista päätettiin jo maanantain 10.6. valtuuston kokouksessa. Jyväskylän tuloveroprosentti on 20 prosenttia myös tulevana vuonna. Osaltaan tuo tyytymättömyys kumpuaa siitä, että osa kaupunginvaltuutetuista haluaisi korottaa kuntalaisten veroäyriä entisestään.

Pidän hyvänä asiana, että veroprosentista päätettiin jo nyt. Näin yksi reunakivi tulevan vuoden talousarvion laadintaa varten on asennettu. Kokemuksesta voin sanoa, että se vähentää talousarviohäsläystä loppuvuodesta ja selkeyttää päätöksentekoa.

Mitä tulee itse veroprosentin nostamiseen, tulee muistaa, että vuoden 2009 jälkeen Jyväskylä on korottanut veroprosenttiaan kolme kertaa, yhteensä 1,5 prosenttiyksikköä.

Tuloveroprosentin vuosittainen nosto on lyhytjänteistä kuplataloutta pahimmillaan. Sen turvin voidaan luoda illuusio, että asiat ovat hyvin ja siirtää lumipallon lailla kasvavat ongelmat tulevaisuuteen. Etenkin tilanteessa, jossa kaupungin tulopohja heikentyy samalla kun käyttötalousmenot ja velkaantuminen lisääntyvät, ei ole varaa tehdä poliittisia silmänkääntötemppuja.

Vuosikatteemme ei ole kattanut suunniteltuja poistoja vuoden 2010 jälkeen. Vuoden 2012 tilinpäätös on karua luettavaa. Jyväskylän kaupungin vuosikate oli vuonna 2012 6,3 miljoonaa eli 8,5 miljoonaa pienempi kuin edellisenä vuonna.

Kaupungilla oli velkaa vuoden 2012 lopussa 381,8 miljoonaa euroa, joka tarkoittaa 2 862 euroa per jyväskyläläinen. Tässä kaupungin osalta nousua edellisestä vuodesta 69,6 miljoonaa euroa ja kuntalaista kohden 498 euroa.

Kuntalain ensimmäisessä pykälässä todetaan: ”Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.” Usein talouskeskustelussa unohdetaan, että tämä pitää sisällään myös kuntatalouden.

Kunnan talous on väline, jolla kunta hoitaa sille määrätyt lakisääteiset tehtävät ja kunnan itsensä päättämät vapaaehtoiset tehtävät.

Kunnat ovat näitä tehtäviä varten ja kuntatalouden tulee olla kunnossa, jotta kunta pystyy hoitamaan tehtävänsä. Hyvä kuntatalous ei kuitenkaan tarkoita suoraan sitä, että kunnan järjestämät palvelut olisivat hyvässä kunnossa. Kysymys on aina siitä, miten kuntatalous järjestetään.

Päättämällä veroprosentista jo tässä vaiheessa vuotta, valtuusto antaa lautakunnille suunnan, jota kohti on mentävä.

Ymmärrän taloustoimikunnan väliraportin leikkauslinjasta kumpuavan huolen. Jokaisen valtuutetun tehtävä on varmistaa lautakuntien esitysten pohjalta, että tulevat säästöt ja leikkaukset eivät ole hölmöläisen peiton jatkamista eivätkä sellaisia säästöjä, joilla luodaan automaattisesti lisää kustannuksia.

On kuitenkin rehellistä todeta, että huono taloustilanne tulee tarkoittamaan myös kuntalaisten palvelutason heikentymistä. Mutta minkä verran ja millä vaikutuksin? Siitä tarvitaan nyt vaihtoehtoista keskustelua.

Rohkaisenkin kuntalaisia sekä päättäjiä aktiiviseen ja ratkaisukeskeiseen talouskeskusteluun.

 

Touko Aalto

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen

Vihreiden varapuheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 18.06.2013