Kataisen koordinaatioryhmä jätti pallon Keski-Suomelle

Pääministeri Jyrki Kataisen koordinaatioryhmä äkelsi kannanoton sote- ja kuntauudistuksesta kuin karhu pihkatapin keväällä.

Lopputuloksessa näkyy henkilökeskeinen kyläpolitikointi, eli aluesairaalapaikkakuntien ja pienten keskussairaaloiden lobbaus. Arvovaltasyistä sote-palvelujen järjestäminen pilkotaan osiin eri puolilla Suomea. Tämä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden suhteen asuinpaikan perusteella. Sote-uudistusta viedään myös voimakkaasti kuntauudistus edellä, jolloin uudistuksen keskiössä ei ole terveyspolitiikka.

Kaikesta huolimatta Keski-Suomelle kannanotto ei ollut huonoin mahdollinen ja nyt riippuu maakunnan yhtenäisyydestä, kuinka onnistumme. Kannattaa muistaa, että sote-uudistuksen lähtökohta on erikoissairaanhoidon (ESH), perusterveydenhuollon (PTH) ja sosiaalitoimen yhdistäminen samaan organisaatioon. Lisäksi ennestään tiedämme, että ESH:a varten tarvitaan vähintään 200 000 asukkaan väestöpohjat.

Lausunnon mukaan alle 20 000 asukkaan kunnilta poistuu sote-palveluiden järjestämismahdollisuus. Niiden on järjestettävä PTH- ja sosiaalipalvelunsa yli 20 000 asukkaan vastuukunnan kautta tai kuuluttava isompaan sote-alueeseen. Tällä pyritään kannustamaan pieniä kuntia kuntaliitoksiin.

Joka tapauksessa ESH:n järjestää isompi sote-alue. Jyväskylä muodostaa Keski-Suomessa ainoan vahvan yli 20 000 asukkaan keskuskunnan, joka pystyy vastaamaan yhdistetystä (PTH+ESH) sote-palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Näin ollen tulevan järjestämismallin on rakennuttava Jyväskylän ympärille.

Ei ole taloudellisesti eikä ihmisten hoidon saatavuuden kannalta järkevää pirstaloida ESH:a siten, että esimerkiksi Jämsä, Äänekoski ja Laukaa yrittäisivät toimia kuntaliitosten kautta vastuukuntana ESH:n järjestämisessä muutamille pikkukunnille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi Jämsässä voisi olla ESH:n palvelutuotantoa.

Keski-Suomeen rakentunee 2017 alkuun mennessä sairaanhoitopiirin tilalle maakunnallinen järjestäjäorganisaatio, joka ottaa vastatakseen nykyisen ESH:n sekä kaikkien kuntien PTH:n ja sosiaalitoimen järjestämisen.

Rahoituksesta Kataisen ryhmä ei puhunut, mutta yleisesti tunnustetaan, että kaikki sosiaali- ja terveystoimeen käytettävät rahat (kunta, valtionosuus, KELA:n matka ja lääkekorvaukset) olisi kerättävä yhteen kassaan, josta sitä resurssoitaisiin demokraattisesti valittavan hallintoelimen kautta sinne, missä eniten tarvitaan.

Näin poistetaan osaoptimointi ja varmistetaan lähipalvelujen saanti ja hyvä hoito. Maakunnallisen järjestäjän ei kannata ajattaa taksilla esimerkiksi Pihtiputaalta asiakasta yksinkertaisen lääkärinvastaanoton (myös osa erikoissairaanhoitoa) takia Jyväskylään vaan järjestäjä tuottaa palvelun paikan päällä.

Lisäksi ennaltaehkäisy ja hyvissä ajoin hoitaminen on järkevää, koska sairaus pidemmälle päässeenä on aina kalliimpi hoidettava.

Koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtyisi järjestäjän palkkalistoille, ja pääosa palveluista tuotetaan omana tuotantona. Hyväksi koetut kunnalliset tuottajat, kuten esimerkiksi Saarikka, maakunnan terveysasemat ja vuodeosastot voisivat toimia edelleen palvelujen tuottajina, eli omat terveyskeskukset säilyisivät.

Ison järjestäjän olisi toisaalta helppo kilpailuttaa ammatinharjoittajia, yrityksiä tai osuuskuntia ja saada näin kilpailukykyisillä hinnoilla palveluita koko maakuntaan.

Välillä vaikuttaa, että poliitikoille uuden järjestäjän hallinnointi on tärkeämpää kuin asukkaiden palvelujen turvaaminen. Maakunnallisen järjestäjäorganisaation rakentamiseen tulee lähteä avoimin mielin, hirttäytymättä mihinkään hallintomalliin, kuten kuntayhtymään tai vastuukuntaan.

Joka tapauksessa juna liikkuu jo ja ei kannata jäädä tiepuoleen. Jyväskylän perusturvalautakunta tuleekin kutsumaan elokuussa 2013 koolle maakunnan sote-lautakunnat aloittamaan poliittisen tason keskustelua maakunnan sote-palveluiden tulevaisuudesta.

 

Mauno Vanhala

professori

perusturvalautakunnan puheenjohtaja (ps.)

 

Touko Aalto

kaupunginvaltuutettu

Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen (vihr.)

Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 11.5.2013