Kootusti apua mielenterveyden ongelmiin

Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä, mutta yhtä yleistä on niistä vaikeneminen. Hoidon saatavuuden ongelmat näyttäytyvät niin, ettei mielenterveyden ongelmiin ole osattu suhtautua samalla vakavuudella kuin fyysisiin vammoihin.

Voimakas masennus tai yllättävä paniikkikohtaus voi saada kenet tahansa toimintakyvyttömäksi. Normaalilta vaikuttava henkilö voi oireiden keskellä jäädä täydellisen yksin. Pelko ja epävarmuus tulevasta sekä ”hulluksi” leimaantuminen muiden silmissä saattavat estää riittävän varhaisen avunsaannin ja pahentaa ongelmia entisestään.

Vuonna 2011 työkyvyttömyyseläkkeelle joutui mielenterveyden tai käyttäytymisen häiriön vuoksi 1569 alle 30-vuotista ja masennuksen vuoksi 513 nuorta (HS 11.8.). Jonkinasteisia mielenterveyden häiriöitä, kuten ahdistusta tai käytöshäiriöitä, kokee nuorista viidennes. Myös 16–34-vuotiaiden alkaneet Kela-sairauspäivärahakaudet lisääntyvät voimakkaasti, samoin mielialalääkkeiden käyttö. Alle 35-vuotiaiden mielenterveyssyistä johtuva eläköityminen tulee kalliiksi hoitokustannuksina sekä menetettyinä verotuloina inhimillisestä kriisistä puhumattakaan.

Mielenterveyden ongelmat ja päihdeongelmat liittyvät usein yhteen. Sen vuoksi Jyväskylään tarvitaan kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdepoliittinen toimenpideohjelma, jota valmistellaan esimerkiksi tällä hetkellä Kuopiossa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja hyvät käytänteet ovat sovellettavissa myös Jyväskylään, jos poliittista tahtoa vain riittää.

Jyväskylässä on äärimmäisen tärkeää ulottaa yhtenäinen palveluohjaus jokaiselle terveysasemalle, jotta palvelun laatu ei ole sidoksissa terveysasemaan tai tiskin takana palvelevaan henkilöön. Yksi hyvä ja tehokas sekä edullinen ensiaputoimi on koota jokaiselle terveysasemalle perustietopaketti opastamaan, miten edetä mielenterveyden ongelmien kanssa ja minkälaisia palveluita ylipäätään on tarjolla. Esimerkiksi Jyväskylän kaupungin ylläpitämän Mielen Polut -portaalin ydintiedot ovat sellaisinaan siirrettävissä mielenterveyspalveluista tiedottamiseen.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen merkitystä tulee korostaa myös mielenterveystyössä. Nykyisin resurssit ohjataan jo ilmenneiden ongelmien hoitoon. Kaikilla pitää olla oikeus saada hoitoa riippumatta siitä, paljonko määrärahoja on juuri kyseiselle vuodelle osoitettu.

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 17.8.2012