Pitkät valot päälle sote-budjetoinnissa

Sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi tarkastella vuosittaista tulo- ja menoarviota pidemmällä aikavälillä, jotta näkisimme, minne kohdennettuna raha poikii takaisin korkojen kera. Jyväskylä voisi olla aloitteellinen sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymäbudjetin (esim. kolmivuotinen budjetointi) käyttöönotossa.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson on puhunut useita kertoja pitkistä ja lyhyistä valoista, joilla hän tarkoittaa lyhyen ja pitkän aikavälin toimia kaupungin kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveyspuolella käytössä ovat olleet vain lyhyet valot. Tämä on johtanut siihen, että kannettu vesi ei ole pysynyt sosiaali- ja terveyspalveluiden kaivossa ja kaupunginvaltuutetut joutuvat vuosittain arvioimaan, kuinka paljon palveluista voidaan leikata, kuinka paljon joudumme ottamaan velkaa ja kuinka paljon veroprosenttia pitäisi korottaa, jotta käyttötalouden kasvaneet menot saataisiin katettua.

Näin ei voi jatkua. Kuntatalouden yleinen tilanne on hyvin synkkä yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuuden, valtiontalouden sopeutumistoimenpiteiden ja verotulojen kasvun hiipumisen myötä. Jyväskylän vuoden 2012 kokonaismenot ovat 972,6 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus on 42 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa Jyväskylän kaupungin velka on huimat 394,9 miljoonaa euroa eli 2 952 euroa asukasta kohti.

Ratkaisuksi on esitetty sosiaali- ja terveyspalveluiden laajempaa yksityistämistä, jopa kokonaisten terveyskeskusten osalta. Tämä on oireisiin tuijottamista todellisten ongelmien sijasta.

Julkisen sektorin tulee vastata lähtökohtaisesti peruspalveluiden tuotannosta, jota voidaan vahvistaa sekä yksityisen että kolmannen sektorin palveluilla. Jos esimerkiksi keskustan terveysasemalla on vaikeuksia toiminnassaan, niin ratkaisu ei ole terveyskeskuksen yksityistäminen vaan ongelmien korjaaminen. Perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tulisi ottaa käyttöön toimintaa ohjaavat vaikuttavuusmittarit, joiden avulla asiakkaan tilannetta arvioidaan ennen ja jälkeen toimenpiteiden.

Emme pääse siitä, että yksityisen yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa kun taas julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tehtävänä on tuottaa terveyshyötyä.

Touko Aalto kaupunginvaltuutettu, perusturvalautakunnan jäsen (vihr.) Jyväskylä

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 20.2.2012