Palvelualoite Jyväskylässä – plussia ja miinuksia

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 27.1.2014

Asiakohta 10

Jaakko Selinin (kok.) ym. valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöönotosta Jyväskylässä

Palvelualoite tekee gutaa sekä oikeistolle että vasemmistolle. Molemmat puolet saavat ladata täyslaidallisen toisiaan vastaan näytösluontoisesti ilman varsinaista keskustelua. Kannat päätetään ensin, argumentit mietitään sopiviksi myöhemmin. Suurin osa argumenteista puolesta ja vastaan napataan Helsingistä, jossa aiheesta rähistiin muutama vuosi sitten. Oikeisto syyttää vasemmistoa yritysvihamielisiksi ja vasemmisto sättii oikeistoa palveluiden ulkoistamispyrkimyksistä. Luvassa on siis näytelmä, jossa näytetään äänestäjille, että kyllä ideologinen linja pitää.

Mikä ihmeen palvelualoite?

Lyhyesti:

Yritys tai yhdistys voi haastaa jonkun kunnan tuottaman palvelun, jos se kokee pystyvänsä tuottamaan kyseisen palvelun edullisemmin ja laadukkaammin.

Itse aloitteessa on esitelty hyvin, mitä palvelualoite käytännössä tarkoittaa, joten seuraavaksi lyhyt lainaus varsinaisesta aloitteesta:

Yritys tai yhdistys esittää yksilöidysti, miten kyseessä oleva palvelu tai osa siitä voidaan tuottaa nykymallia laadukkaammin ja/tai edullisemmin ja kunta puolestaan:

  1. Ottaa haasteen vastaan
  2. Arvioi oman palvelun laadun ja kustannukset
  3. Vertailee omaa ja ehdotettua tuotantotapaa
  4. Päättää niistä toimenpiteistä, joihin palvelualoite ja tehty vertailu antavat aihetta

 

Mitä itse ajattelen asiasta?

Plussia:

Jos kunnan viranomainen ei ota kuuleviin korviinsa kuntalaisten mielipidettä tai ideoita jonkun palvelun tuotannosta lukuisista yrityksistä huolimatta, palvelualoite antaa oikeutta kuntalaisille viranomaisvaltaa vastaan.

Tämä on tietenkin ääriesimerkki ja on todella suuri ongelma, jos kunnollinen vuoropuhelu jonkun palvelun tuottamisesta edellyttää näinkin järeitä toimenpiteitä. Kunnan viranomaisilla on velvollisuus antaa tietoa ja toimia yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Kunnan ja kuntalaisten välinen toimiva yhteistyön tulee olla lähtökohta, ei ongelma, johon haetaan ratkaisua palvelualoitteen kaltaisten työkalujen kautta.

Kunnallisissa palveluissa toimitaan helposti siten, kun on aina toimittu. Palvelualoite tarjoaa työkalun ajatella asioita toisin ja tuoda uusia toimintamalleja kunnalliseen toimintaan.

Mutta toisaalta, on hyvin huolestuttavaa, jos palvelualoite on ainoa tapa tuoda uusia ja innovatiivisia toimintamalleja kunnan toimintaan. Kunnan tulee kaiken aikaa miettiä yhdessä kuntalaisten kanssa, miten palvelut tuotetaan kuntalaisten lompakon ja palveluita käyttävien asiakkaiden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Tässäkin asiassa kunnan ja kuntalaisten välinen toimiva yhteistyö tulee olla lähtökohta, ei ongelma, johon haetaan ratkaisua palvelualoitteen kaltaisten työkalujen kautta.

Palvelualoite ei tarkoita pelkästään yritysten marssia kuntapalveluiden tuottajiksi. Jos esimerkiksi urheiluseurat ja/tai asukasyhdistykset haluaisivat ottaa vastuulleen jonkin kaupunkirakennepalvelun tuottamisen, voiton tavoittelu ei ole ainoa ja ylin motivaatio. Palvelualoitteen suurin arvo on ehkä siinä, että poliittiset päättäjät joutuvat ajattelemaan kuntapalveluiden tuottamista hieman enemmän.

Itse olen kaikkein kiinnostunein yhteiskunnallisten yritysten, erilaisten osuuskuntien ja esimerkiksi asukasyhdistysten mahdollisuudesta tuottaa yksin tai yhdessä joitain kunnallisia palveluita. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että vaikka jokin urheiluseura tai asukasyhdistys esittää kunnan jonkun palvelun tuottamista uudella tavalla, kilpailutetut palvelutehtävät eivät siirry noin vain haasteentekijälle. Olen hieman skeptinen sen suhteen, että pienet yhdistykset lopulta voittaisivat tehdyn kilpailutuksen, sillä näitä yhdistyksiä ei ohjaa taloudellisen voiton maksimointi.

Tähänkään mahdollisuuteen ei tulisi tarvita palvelualoitetta, sillä poliittisten päättäjät ja virkamiehet ovat velvollisia miettimään jatkuvasti uusia palveluntuotantomalleja yhdessä kuntalaisten kanssa. On hyvin huolestuttavaa, jos palvelualoite olisi ainoa mahdollisuus toteuttaa toimiva vuoropuhelu.

Miinuksia:

Julkinen palvelutuotanto on niin julkista, että voisin itse perustaa yrityksen, katsoa jonkin palvelun tuotantohinnat ja tehdä edullisemman tarjouksen tilanteessa, jossa kaupunki hakee mahdollisimman paljon säästöjä.

Kilpailutuksen voittaminen on helppoa, hintojen pitäminen pitkällä aikajänteellä alle alkuperäisen hintatason vaikeampaa. Miten yritys pystyy tuottamaan palvelut edullisemmin ja tekemään samalla välttämätöntä voittoa, jos sen täytyy hoitaa samat velvoitteet ja ylläpitää vähintään yhtä hyvä laatua kuin julkinen puoli? Melkoinen yhtälö :)

Yleensä tämä selittyy sillä, että

1. Yrityksen alainen omaisuudenhallintayhtiö kirjataan matalamman verotuksen maahan, jolloin kannattavuus syntyy verosuunnittelun tai puhtaan verojen välttelyn kautta

2. Hintoja korotetaan suunnitelmallisesti, jotta kilpailutushetken alemmat tuotot saadaan katettua pitkällä aikajänteellä

3. Toki palveluita pystytään myös tuottamaan aikaisempaa tehokkaammin, joka selittää edullisempaa hintaa osittain.

 

Kunnan palveluiden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa vaan mahdollisimman hyvää palvelutasoa kuntalaisille. Kun julkista toimintaa ulkoistetaan, sen palauttaminen omaksi toiminnaksi ei ole myöhemmin ilmaista ja helppoa. Siksi on syytä käyttää syvää harkintaa, mitä palveluita ja missä laajuudessa voidaan tuottaa yksityisen ja kolmannen sektorin kautta. Kunnan palvelutuotannon tarkoituksena on myös suunnitella palveluketjuja kokonaisuutena sekä pitkällä aikajänteellä. Neljännesvuoden sijaan neljännesvuosikymmenen aikajänteellä.

Voidaan hyvällä syyllä kysyä, mitä lisäarvoa palvelualoite toisi Jyväskylälle?

1. Meillä on jo käytössä palveluseteli ja voimme päättää palveluiden tuotantotavoista, kuten parhaaksi katsomme, harkitusti.

2. Yrityksen kannalta olisi loogista toimia rusinat pullasta -periaatteella eli pyrkiä tuottamaan palveluketjun tuottavimmat osat, ei kantaa kokonaisvastuuta koko palveluketjusta.

3. Kun kunta ottaa haasteen vastaan, selvittää ja arvioida oman ja ulkopuolisen palvelun mahdollisuuksia byrokratia lisääntyy eikä se ole ilmaista.

4. Kuten jo aikaisemmin pohdin, on syytä kysyä, minne yritys kotiuttaa voittonsa? Usein mikro- ja pk-yritykset fuusioidaan osaksi suurempaa yritystä, kun ne alkavat tuottamaan. Silloin riski holding-yhtiöiden käytöstä ja verosuunnittelusta kasvaa entisestään.

Lopuksi tahdon vielä sanoa, että yllä kuvattu asetelma puolueiden kantojen muodostuksesta on kärjistys ja moni jyväskyläläinen valtuutettu käyttää kyllä omaa harkintaa ja pohdintaa päätöksensä tueksi. Tästä erinomainen esimerkki oli arvostamani vasemmistoliiton valtuutettu Vesa Kuparin ansiokas kirjoitus markkinatalouden ja palvelutuotannon suhteesta Keskisuomalaisessa.

 

Cheers,

Touko