Kohtuuden Eurooppa

Mielestäni näiden eurovaalien kolme tärkeintä kysymystä  ovat:

1. Miten saamme luotua uutta kysyntää euroalueelle?

2. Miten saamme ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tukemaan työllisyyttä ja teollisuutta?

3. Miten estämme verokeinottelua ja tukimme biljoonan euron vuosittaisen verovuodon euroalueelta?

 

Olen kuvannut omaa ajatteluani alla olevassa Kohtuuden Eurooppa -vaaliohjelmassa. Ohjelma ja paljon muita kirjoituksia löytyy kotisivuiltani.

Tervetuloa mukaan kevään Toukotöihin myös facebookissa, twitterissä ja instagramissa.

 

Rauhallista pääsiäisen aikaa kaikille Uuden Suomen blogisteille ja lukijoille,

Touko

 

 

Kohtuuden Eurooppa – Touko Aallon eurovaaliteesit

Myönteisen kriittinen EU-suhde

Euroopan unioni ja euroalue ovat peruskorjauksen tarpeessa. Lukuisia  ongelmia ei voi kieltää eikä kritiikkiä juosta karkuun. Kysymys kuuluu,  mitä pitää vaihtoehtoisesti tehdä. Pelkkä ylevä tavoite yhtenäisestä  Euroopasta ei oikeuteta Euroopassa jylläävää talouskuripolitiikkaa,  sosiaalista eriarvoisuutta tai ilmastonsuojelun viivyttelemistä.

Kukaan ei selviä yksin

Yksikään euromaa ei pysty selviämään talouskriisistä ulos yksin.  Talouden keskinäisriippuvaisuus ja yhteiset sisämarkkinat johtavat joko  myönteiseen tai kielteiseen dominoketjuun.

Jotta yhä syvenevän sosiaaliseen kriisin ja etenkin  nuorisotyöttömyyden piinaamaan Eurooppaan voi luoda uutta talouskasvua  ja sen myötä työpaikkoja, tarvitaan koko unionin laajuista työllisyys-  ja talousohjelmaa.

Lisää ostovoimaa ja investointeja

Yritysten tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa ja sen myötä  työllisyystilanne paranee, jos kansalaisten ostovoimaa saadaan lisättyä  ja yrityksillä on mahdollisuus tehdä investointeja. EU:n budjetista  (150,9 miljardia euroa vuonna 2013) täytyy jyvittää tulevaisuudessa  (rahoituskausi 2020-2027) enemmän varoja keskeisten vihreiden liikenne-  ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen.

Vihreyttä talouteen

Seuraava parlamentti valmistelee tulevaisuuden rahoituskehyksen,  jonka pohjalta vuosittaiset talousarviot tehdään. Yksi tulevan  parlamenttikauden suurimmista taisteluista käydään  rahoituskehyksen  suuntaviivoista.

Päämääränä tulee olla vihreän talouden tukeminen. Sen avulla  uudistamme eurooppalaista yhteiskuntarakennetta energiatehokkaaseen ja  vähäpäästöiseen suuntaan, luomme uusia työpaikkoja ja torjumme  ilmastonmuutosta.

Suomi elää Euroopasta

Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin  alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja  kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa  suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa  koko Euroopassa. Ilmastonmuutoksen torjuminen sitovien  päästövähennystavoitteiden avulla on myös suomalaisen teollisuuden ja  työllisyyden etu. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, sitä enemmän  suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää.

Kohtuus talouden kriteeriksi

Kaikista näistä syistä tarvitsemme eurooppalaista yhteisprojektia sen sijaan, että irtisanoutuisimme yhteistyöstä, jolla Eurooppaa  kannatellaan. Tarvitsemme avoimempaa sekä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää kansalaisten Eurooppaa. Tarvitsemme  kohtuuden Eurooppaa, joissa ratkaisujen esittäminen on parasta protestia muuttaa Eurooppaa paremmaksi.

Talouspolitiikan on oltava kohtuullista kaikkia kohtaan ja  kaikista  näkökulmista.Kohtuus tarkoittaa sitä, että emme voi tehdä sellaista  kiristävää talouspolitiikkaa, jolla tukahdutamme taloudellisen  toimeliaisuuden mahdollisuudet.  Samalla se tarkoittaa sitä, että ei ole vastuullista velkaantua hallitsemattomasti.

Talouspolitiikassa on syytä huomioida euromääräisen velan ohella myös sosiaalinen ja ekologinen velka. Jos kaikki euromaat noudattavat liian  tiukkaa talouskuripolitiikkaa, se johtaa vain hitaan talouskasvun ja  loputtomien menosopeutusten tielle eikä uutta kasvua versoa tarpeeksi.

Oikeustaju koetuksella

Euroalueella harjoitettava talouspolitiikka koettelee tavallisten  ihmisten oikeustajua, ja syystä. Talouskuripolitiikka tappaa paitsi  talouskasvun edellytykset, se tekee myös inhimillistä tuhoaan. Samaan  aikaan veronkierto syö kansallisia veropohjia vuosittain jopa 1000  miljardin euron verran. Euromaat kilpailevat lisäksi keskenään  yritysveroasteella ja erilaisilla verohelpotuksilla ja pankkien  pelastuspakettien kustannuksia maksatetaan kansalaisilla.

Rahamaailma hallintaan

1. EU:n on suljettava EU:n sisäiset veroparatiisit ja toimittava  määrätietoisesti veroparatiisien sulkemiseksi maailmanlaajuisesti

2. EU-alueelle toimiville yrityksille tulee asettaa maakohtainen  raportointivelvollisuus maksetuista veroista sekä tilinpäätöstiedoista.

3. Yritysveroille on säädettävä vähimmäistaso EU-alueella ja  verolainsäädännön yhtenäistämisen kautta tulee estää tytäryhtiöiden  kautta tapahtuva verokeinottelu

4. EU:n pitää päättää yritys-, pääoma- ja yritysverokannoista määräenemmistöllä, ei yksimielisesti.

5. EU:n tulee luoda toimiva pankkiunioni, jossa omistajat sekä velkojat kantavat päätöksistään vastuuta

6. Euroopan Keskuspankin roolia tulee vahvistaa niin, että EKP  pystyy harjoittamaan suoraa keskuspankkirahoitusta jäsenmaiden suuntaan.

Energiaomavaraisuus luo työtä ja turvallisuutta

Jotta voisimme taata kohtuullisen toimeentulon kaikille  eurooppalaisille, tarvitsemme työtä. Eurooppa tarvitsee yhtälailla uusia työpaikkoja kuin vanhojen työpaikkojen säilyttämistä. Työpaikkoja ei  synny ilman talouskasvua.

Tulevaisuuden talouskasvun tulee kuitenkin vähentää Euroopan  hiilijalanjälkeä ja pienentää luonnonvarojen kulutusta. Eli tekemällä  tehokkaammin ja kuluttamalla vähemmän luonnonvaroja voidaan saavuttaa  sekä luonnon että ihmisen kannalta kestävä lopputulos. Samalla  lisääntynyt hyvinvointi tulee jakaa oikeudenmukaisemmin ja kansalaisten  yhdenvertaisuutta tukien.

Ukrainan tilanne on osoittanut myös energiaomavaraisuuden ja  huoltovarmuuden arvon. Suomen on syytä lisätä omaa  energiaomavaraisuuttaan ja panostaa samalla koko Euroopan  energiaomavaraisuusasteen kasvattamiseen. Näin vähennämme riippuvuutta  tuontienergiasta ja lisäämme kotimaista energiakysyntää. Kotimaisten  uusiutuvien energialähteiden käyttö ja energiatehokkaan teknologian  käyttöönotto on samalla myös vientivaltti.

Seuraavat toimenpiteet tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja kestävää kehitystä niin ihmisen kuin ympäristön kannalta.:

1. EU:sta hiilineutraali alue vuoteen 2050 mennessä.  Kasvihuonekaasuja leikataan vuoden 1990-luvun tasosta 30 % vuoteen 2020  mennessä, 55 % vuoteen 2030 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050  mennessä

2. EU:n on tuotettava puolet kaikesta energiasta uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2030 mennessä

3. EU:n on vähennettävä energian kokonaiskulutusta puolella vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä

4. EU:n on asetettava hiilidioksiditonnille 30 euron minimihinta  ja päästöoikeuksien määrää on vähennettävä pysyvästi markkinoilla

5. EU:n on otettava avainrooli maailmanlaajuisen ilmastosovun  neuvottelijana. Päästörajoituksen ulkopuolelle jääneiden maiden  tuotteille on asetettava hiilitullit EU:n markkinoille.

6. EU:n tulee valmistella seuraavan rahoituskauden (2020-2027)  painopisteet uusiksi niin, että vuosittaisten budjettien pääpaino on  vihreiden infrastruktuurihankkeiden ja puhtaan energiateknologian  käyttöönoton rahoittamisessa.