Vihreän talouden kautta kestävään kasvuun

Euroopan unioni ja euroalue ovat peruskorjauksen tarpeessa. Lukuisia ongelmia ei voi kieltää eikä kritiikkiä juosta karkuun. Kysymys kuuluu, mitä pitää vaihtoehtoisesti tehdä. Pelkkä ylevä tavoite yhtenäisestä Euroopasta ei oikeuteta Euroopassa jylläävää talouskuripolitiikkaa, sosiaalista eriarvoisuutta tai ilmastonsuojelun viivyttelemistä.

 

Jotta yhä syvenevään sosiaaliseen kriisin ja etenkin nuorisotyöttömyyden piinaamaan Eurooppaan voi luoda uutta talouskasvua ja sen myötä työpaikkoja, tarvitaan koko unionin laajuista työllisyys- ja talousohjelmaa.

 

Seuraava parlamentti valmistelee tulevan monivuotisen rahoituskehyksen 2020-2027, jonka pohjalta vuosittaiset talousarviot tehdään. Yksi tulevan parlamenttikauden suurimmista taisteluista käydään tämän rahoituskehyksen suuntaviivoista.

 

EU:n budjetista (150,9 miljardia euroa vuonna 2013) täytyy jyvittää tulevaisuudessa enemmän varoja keskeisten vihreiden liikenne- ja infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Esimerkkinä mainittakoon Baltian ratayhteys, joka luo nopean ja yhtenäisen junayhteyden Tallinnasta Riikan ja Kaunaksen kautta Varsovaan ja sieltä Berliiniin asti.

 

Euroopan ja koko maailman yhteiskuntarakennetta uudistetaan energiatehokkaaseen ja vähäpäästöiseen suuntaan niin, että uusia työpaikkoja syntyy samalla kun ilmastonmuutos torjutaan. Tästä johtuen myös EU:n kilpailukyky on riippuvainen panostuksesta energiatehokkaaseen ja uusiutuvaa energiaa hyödyntävää teknologiaan.

 

Tämä on myös suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden etu. Suomen viennistä yli 50 prosenttia kohdistuu Euroopan unionin alueelle. Tästä johtuen Euroopan taloustilanteen kohentaminen ja kysynnän lisääminen etenkin ympäristöteknologian saralla vauhdittaa suomalaista vientiä, joka on tällä hetkellä Kreikan jälkeen heikointa koko Euroopassa. Mitä enemmän päästöjä pitää vähentää, sitä enemmän suomalaiselle osaamiselle, palveluille ja tuotteille on kysyntää.

 

Vihreään talouteen panostaminen on erityisesti Keski-Suomen etu. Maakuntamme kehittämistavoitteena on olla digi- ja biotalouden sekä paikallisia luonnonvaroja ja energiaa säästävän kasvun maakunta. Suunta on oikea ja nyt tarvitaan EU-tason päätöksiä ohjaamaan 500 miljoonan ihmisen yhteismarkkinoiden kysyntää meidän osaamisalueille.

 

 

(Kirjoituksen viimeinen kappale keskittyy Keski-Suomen tilanteeseen, mutta digi- ja biotalous ovat koko Suomen kannalta erittäin merkittäviä kasvualoja.)

 

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 10.4.2014

 

Tutustu Kohtuuden Eurooppa -vaaliohjelmaani kotisivujeni kautta sekä seuraa aktiivista keskustelua facebookissa ja twitterissä.