Jyväskylä tarvitsee kasvua ja uudistumista

Jos Jyväskylän yrittäjien tuotteet ja palvelut eivät käy kaupaksi, heidän on vaikeaa työllistää ja investoida. Jos palkansaajien ostovoima heikkenee ja epävarmuus taloudesta lisääntyy, kysyntä heikkenee ja talouden negatiivinen kierre jatkuu entisestään.

Jyväskylä tarvitsee kahta asiaa. Kokonaiskysynnän kasvua sekä talouden rakenteiden uudistamista. Ilman kysyntää yrittäjien ja elinkeinopolitiikan tukeminen ei tuota toivottua kasvusysäystä.

Ilman kasvua emme saavuta yhteistä tavoitettamme talouden tasapainottamisesta vuonna 2016 niin, että vuosikate vastaa poistoja eikä lainakanta lisäänny.

Taloutta supistamalla menoleikkausten ja veronkorotusten kautta ei luoda kasvua, ainoastaan siirretään edellä kuvattua taloustavoitetta yhä kauemmas horisonttiin. Rahaa saa tällä hetkellä halvemmalla kuin koskaan vaikka Suomen luottoluokitusaste putosi hivenen. Tiedoksi myös kaupunginjohtajalle, että AAA-luokituksen vaihtuminen AA+:ssaan ei tule juurikaan vaikuttamaan valtion korkomenoihin eikä etenkään luottokelpoisuuteemme eikä näin ollen myös kuntien saaman rahoituksen korkoihin.

Nyt on siis aika tehdä kaikki ne investoinnit, jotka joudutaan tekemään joka tapauksessa myöhemmin. Euron investointi maksaa itsensä moninkertaisena takaisin talouskasvun ja lisääntyneen työllisyyden kautta. Euron säästö investoinneista maksaa puolestaan montaa kertaa säästettyä euroa enemmän hitaamman kasvun ja korkeamman työttömyyden muodossa.

Kun puhun investoinneista, puhun sekä perinteisistä infrastruktuuriin liittyvistä investoinneista sekä sosiaalisista investoinneista.

Kaikille meille on varmasti valitettavan tuttua tietoa se, että valtion tarkastusviraston mukaan yhdestä syrjäytyneestä aiheutuva kansantulon menetys on noin 700 000 euroa (vuoden 2007 rahassa), jos syrjäytyminen kestää koko odotettavissa olevan työiän, noin neljäkymmentä vuotta. Julkisen talouden vastaava menetys on noin 430 000 euroa. 30-vuotiaan ihmisen jäädessä työkyvyttömyyseläkkeelle menetetyn työpanoksen arvo on 1,5 miljoonaa euroa. Sosiaaliset investoinnit tarkoittavat tämän kaltaisen menoerien ja inhimillisen kärsimyksen estämisestä. Kyse on kaupunginjohtajan usein kuvaamista pitkistä valoista eli kaukokatseisuudesta ja ongelmia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä.

Velkaelvytystä ei puolestaan kannata käyttää käyttötalousmenojen kasvattamiseen, sillä kannettu vesi ei pysy kaivossa. Käyttötalousmenojen kasvua ehkäistään parhaiten uudistamalla kuntatalouden rakenteita, järkevöittämällä hallintoa sekä mahdollistamalla kuntalaisille omaehtoisen elämän edellytykset mm. lähipalveluiden ja päätöksentekoon vaikuttamisen myötä.

 

Touko Aalto

Vihreiden varapuheenjohtaja

Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen