Tarvitsemme sekä rakenneuudistuksia että elvytystä

Tulevaa hallitusohjelmaa varjostaa huomattavasti synkempi talouden kuva kuin vuonna 2011. Suomen talous on laskenut vuodesta 2008 ja vientimme on heikentynyt, myös suhteessa muihin maihin. Suomen kilpailukyky ei ole riittävän hyvä avittamaan vientiteollisuuden kasvua ja julkinen talous on vahvasti alijäämäinen. Suomi kohtaa muun Euroopan tavoin heikentyneestä huoltosuhteesta koituvat haasteet.

Viennin ja teollisuuden pohja on pettänyt Nokia-vetoisen informaatioteknologiateollisuuden murentumisen sekä paperi- ja metalliteollisuuden supistumisen myötä. Eurokriisi on yhä päällä ja koko euroalue kärsii talouden pohjavireenä toimivan kysynnän pitkittyneestä puutteesta. Lisäksi Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouden ongelmiin heijastuvat voimakkaasti myös Suomeen. Talouden taantuman takaa on näkyvissä korkeintaan hidasta kasvua.

Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan (28.11.2014) Keski-Suomessa oli marraskuun lopussa 20 525 työtöntä työnhakijaa. Se on seitsemän prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteemme (16 %) oli koko maan toiseksi huonoin Kainuun (16,8 %) jälkeen. (Linkin takaa löytyy myös Sinun kotimaakuntasi työttömyysluvut)

Hyvin monimuotoiseen ongelmavyyhteen ei ole olemassa mitään yksittäistä patenttiratkaisua. Tarvitsemme sekä rakenneuudistuksia että elvytyspolitiikkaa. Myöskään menosäästöiltä ei voida täysin välttyä. Talouden rakenteiden uudistamisella pyritään lisäämään julkisen palveluntuotannon tuottavuutta, joka puolestaan vähentää julkisen talouden menopaineita. Ensiarvoisen tärkeää olisi saattaa tällä vaalikaudella aloitetut rakenneuudistukset loppuun sekä edistää työmarkkinoiden uudistumista.

Menosäästöt tulee kohdistaa koulutuksen ja hyvinvointipalvelujen sijaan ympäristölle, talouden rakennemuutokselle ja energiasektorin kehittymiselle haitallisiin verovähennyksiin sekä suoriin tukiin. Niiden määrä on ympäristöministeriön laskelman mukaan (30.5.2013) lähes kolme miljardia euroa. Koulutuksesta ja hyvinvointipalveluista säästäminen johtaisi vain 1990-luvun laman virheiden toistamiseen sekä palkansaajien ostovoiman ja kotimarkkinakysynnän vähentymiseen. Tämänkaltaiset säästöt pahentaisivat taantumaa entisestään.

Velkaelvytystä kannattaa käyttää ennätysalhaisten korkojen aikana sellaisiin infrastruktuurihankkeisiin, jotka ollaan joka tapauksessa toteuttamassa niihin liittyvien kokonaistaloudellisten hyötyjen vuoksi. Keski-Suomessa tällaisia hankkeita ovat muun muassa nelos- ja ysitien kunnostustyöt sekä Tampere-Jyväskylä -ratayhteyden kehittäminen.

Tämänkaltaista velkaelvytystä myös kansainvälinen valuuttarahasto (IMF, 2014) sekä Suomen parhaat talousasiantuntijat suosittelevat osana talouden laajempaa uudistuspakettia. Velkaelvytyksen kääntöpuolena ovat mahdolliset huonot hankkeet, korkojen mahdollisesta noususta johtuva rahoitusriski, rakenneuudistusten lykkääminen ja kilpailukyvyn heikkeneminen kasvaneiden työvoimakustannusten myötä. Näiden syiden vuoksi velkaelvytyksen suhteen täytyy käyttää erityistä harkintaa ja kasvupaketit tulee sitoa rakenteellisten uudistusten toteutumiseen.

Touko Aalto

Vihreiden varapuheenjohtaja

Jyväskylän kaupunginvaltuutettu

Keski-Suomen maakuntahallituksen jäsen

Eduskuntavaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Keskisuomalaisessa 12.1.2015

www.toukoaalto.fi

www.facebook.com/toukoaalto

www.twitter.com/toukoaalto

www.instagram.com/monsieurtuco