Ratkaisu työttömyysongelmaan

Keski-Suomi on vajonnut maan synkimmäksi työttömyysalueeksi (Ksml 24.3.). Työttömyysasteemme on 17,9 prosenttia. Se tarkoittaa 22 916 työtöntä työnhakijaa. Luku on 1 537 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten.

Kansantaloudellinen ja inhimillinen massatyöttömyyden kriisi on ratkaistavissa oikein poliittisin päätöksin.

Suomen sosiaali- ja työvoimapolitiikka on perustunut 20 viime vuotta oletukseen, että työttömyysongelma olisi ratkaistavissa niin, että työvoiman tarjontaa pyritään lisäämään työttömien sosiaaliturvaa heikentämällä ja muuttamalla sitä yhä enemmän vastikkeelliseksi.

20 vuoden kokemusten sekä lukuisten kotimaisten ja kansainvälisten arviointitutkimusten jälkeen on aika tunnustaa tosiasiat: työttömyysongelmaa ei ratkaista ihmisten toimeentuloa heikentämällä.

Koska työllisyyden edistäminen sanktioihin tukeutuvalla aktivoinnilla on osoittautunut toimimattomaksi, on syytä siirtyä aitoon kannustavuuteen tukeutuvaan politiikkaan. Työttömyysturvan ja asumistuen niin kutsutut 300 euron suojaosat ovat hyviä esimerkkejä oikeasta suunnasta kohti perustuloa. Perustulo mahdollistaisi työvoimalle paremmat mahdollisuudet sopeutua epävarmoille työmarkkinoille ja tekisi työnteosta aina kannattavaa. Perustulo olisi myös moderni yritystuki, joka loisi turvaa ja kannustimia yrittäjyyteen.

Työttömyysturvan heikentämisen taustalla vaikuttaa oletus, että työttömyys johtuisi ihmisen omasta valinnasta elää sosiaaliturvan varassa. Tutkimusten mukaan työttömien työmotivaatiossa ei kuitenkaan ole ongelmia, eikä korkeakaan sosiaaliturva tee tyytyväiseksi elämään.

On hyvin kuvaavaa, että ennen 1990-luvun lamaa Suomessa vallitsi lähes täystyöllisyys, vaikka niin sanottujen kannustinloukkujen purkaminen aloitettiin vasta 1990-luvun puolivälissä. Työn merkitys on ihmisille suuri, sillä toimeentulon turvaamisen lisäksi työ tarkoittaa itsekunnioitusta ja yhteisön hyväksyntää.

Työttömiä syyllistävän ja tehottoman työllisyyspolitiikan sijaan tarvitaan totuudenmukaisempaan ihmiskuvaan perustuvaa ja vaikuttavampaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Se on myös paras tapa tasapainottaa julkista taloutta.

Työttömyyden vähentäminen ei ole mahdollista ilman kysynnän lisäämistä taloudessa. Siksi on välttämätöntä luoda julkisesti rahoitettuja investointilistoja välttämättömien infrastruktuurihankkeiden toteuttamiseksi sekä panostaa tutkimukseen ja tuotekehittelyyn.

Automaation uhatessa jopa kolmasosaa työtehtävistä 10–20 vuoden sisällä on uskallettava puhua myös työn jakamisesta, joka olisi looginen ratkaisu työllisyyden edistämisen lisäksi työhyvinvoinnin lisäämiseen.

Touko Aalto

vihreiden varapuheenjohtaja

kaupunginvaltuutettu

kansanedustajaehdokas

Ville-Veikko Pulkka

YTM

Jyväskylä

0