1. Vihreät ovat kritisoineet nykyistä hallitusta siitä, että se ohittaa sille epämieluisat asiantuntijat. Vihreät voivat hyvinkin olla seuraavassa hallituksessa. Miten aiot ministerinä konkreettisesti varmistua siitä, että hallitus kuuntelee myös niitä asiantuntijoita, joiden viesti ei kaikkia miellytä? Miten aiot itse edistää sitä, että politiikassa hyödynnetään kunkin päätettävän asian paras tutkimustieto?

Tahdon muuttaa politiikan tekemisen tapaa yhä enemmän siihen suuntaan, että isot vuosikymmeniä vaikuttavat rakenteelliset uudistukset valmistellaan komiteamallin kautta. Ei voi olla niin, että jokainen hallitus vuorollaan pyrkii tekemään tyhjäksi edellisen vaalikauden työtä vain omia sidosryhmiä kuunnellen. Olen ehdottanut, että sekä sote-uudistus että laajempi verotuksen remontti valmisteltaisiin parlamentaarisesti asiantuntijoita kuunnellen. Tutkittua asiantuntijatietoa täytyy kuunnella myös silloin, kun se ei sovi Vihreiden ajatusten pirtaan. Hyvä lainvalmistelu pitää sisällään aina lainsäädännön vaikutusten arvioinnin ja laajan asiantuntijakuulemisen. Siinä yhteydessä esitetyt näkemykset, jotka yhdistävät koko asiantuntijakäyttöön, on huomioitava lainsäädännössä. Vihreiden politiikka perustuu tutkitun asiantuntijatiedon mahdollisimman hyvään hyödyntämiseen. Asiantuntijatietoa ja sen merkitystä pitää puolustaa myös yleisemmin politiikassa, ei vain huomioida omassa politiikassa. Se puolestaan edellyttää sitä, että satsaamme osaamiseen ja koulutukseen kaikilla opintoasteilla yhä enemmän ja investoimme korkeakoulutukseen ja tutkimukseen, tieteeseen. Erittäin tärkeä asia on ottaa huomioon kaikki hyvät ja perustellut näkemykset sekä avaukset siitä, miten asiantuntijatietoa voidaan tehokkaammin hyödyntää politiikassa.

 

2. Jotta Pariisin sopimuksen ehdot voitaisiin täyttää, Suomen todelliset ilmastopäästöt pitää puolittaa 10 vuodessa, ja sen jälkeen jälleen puolittaa uudelleen seuraavalla vuosikymmenellä. Lisähaasteen tuo se, että nykyinen energiastrategia nojaa biomassaan, joka tutkimustiedon perusteella ei ole hiilineutraalia, vaikka se sellaiseksi vielä toistaiseksi lasketaan. Myöskään liikenne ja maatalous eivät ole nykyisen päästökaupan piirissä, joten tulevaisuudessa tullaan vaatimaan uusia toimenpiteitä. Millä keinoilla näin radikaali vähennys saadaan Suomessa aikaan?

Suomen täytyy toteuttaa energiaremontti, jolla fossiilisiin tuontipolttoaineisiin käytetyt eurot ohjataan yhä enemmän kotimaisen uusiutuvan ja hajautetun energiatuotannon lisäämiseen aina suunnittelusta lopputuotteisiin asti. Suomella on kaikki kyky ja osaaminen hyödyntää yhä enemmän aurinko-, tuuli- ja geotermistä energiaa sekä kehittää älykkäitä energiaverkkoja. Suomen täytyy olla vähähiilinen ja resurssiviisas ja kiertotalouden ratkaisuihin nojaama yhteiskunta jo 2030-luvulle tultaessa. Tämä edellyttää sitä, että kaikki uudet investoinnit käytetään vähähiilisen yhteiskunnan infrastruktuurin rakentamisen energiaremontin lisäksi. Esimerkiksi suorat yritystuet ja verotuet tulee ohjata ympäristölle haitallisista ja yritysten kannalta tehottomista yritystuista tutkimus- ja kehitysinvestointeihin. Yksi merkittävä väline vähähiilisen yhteiskunnan rakentamiseen on liikennejärjestelmämme sähköistäminen. Siihen tarvitaan vahvaa vero-ohjausta. Ylipäätään verotuksen painopiste täytyy siirtää työstä ja yrittämisestä yhä enemmän kulutuksen ja haittojen verotuksen. Tämä ohjaa myös markkinoita ja markkinoiden muutos kuluttajia.

 

3. Tieteen tärkein periaate on, että uusi todistusaineisto voi muuttaa käsityksen siitä, miten maailma toimii. Tämä periaate on Viitteen mielestä tärkeää myös politiikassa. Kerrotko esimerkin, missä itse olet muuttanut mielipidettäsi oppiessasi uutta. Minkälaisen prosessin kautta poliittinen liike voi uskottavasti muokata kantojaan ajan kuluessa?

Olen kriittinen rationalisti. Ajattelin siis niin, että kaikki päätökset perustuvat tiettyyn aikaan, paikkaan ja sillä hetkellä olevaan parhaaseen tietoon. Kun aika, paikka ja käytettävissä oleva tieto muuttuu, täytyy myös omia perusteluita tarkastella uudestaan. Minusta on hyvä pitää itsensä jatkuvasti hieman epämiellyttävässä mielipiteiden ja arvojen ristipaineessa, jotta joutuu väkisinkin arvioimaan omia mielipiteitään ja niiden perusteluita uudestaan ja uudestaan.

Olen aikaisemmin ollut sitä, mieltä että myös vahvemmat oluet voidaan tuoda ruokakauppoihin. Olen esittänyt, että alkoholin kulutusta ohjattaisiin yhä enemmän verotuksella siten, että nykyinen kakkosolut olisi selkeästi edullisempaa, keskioluen verokohtelu olisi nykyisenlaista, mutta siitä vahvempien oluiden verokohtelu olisi selkeästi kireämpää. Erillisten veroportaiden rakentaminen ei ole kuitenkaan tietojeni mukaan EU-olosuhteista mahdollista.

Olen tällä hetkellä aikaisempaa kriittisempi vahvempien oluiden ja limuviinojen vähittäismyynnin vapauttamisen suhteen, jos uudistuksessa ei pystytä hyödyntämään yllä kuvattua veroporrastusta. Näin ollen en hyväksy hallituksen esitystä alkoholiuudistuksesta vähittäismyynnin osalta. Tähän on vaikuttanut nimenomaan sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntijoiden näkemykset vähittäismyynnin vapauttamisen haitoista kansanterveyden kannalta. 70 prosenttia alkoholilainsäädäntöön lausunnon antaneista tahoista suhtautui hallituksen esitykseen kriittisesti, nimenomaan terveysjärjestöt. En voi sivuuttaa asiantuntijanäkemystä, tässäkään asiassa.

Mielestäni alkoholipolitiikan vapauttaminen täytyy aloittaa ravintoloista, ei vähittäismyynnistä. Alkoholin absoluuttisen kulutuksen kasvu ja kulutuksen ohjaaminen kolmosesta nelosolueeseen on kansanterveyden kannalta hyvin haitallista. Sallisin kuitenkin pienpanimoiden suoramyynnin, ravintoloiden ulosmyynnin sekä ylipäätään ravintoloiden nykyistä vapaamman toiminnan.